Tänään oli koulussa myös englantia. Tulin tähän luokkaan viime elokuussa, kaikki oli mulle ihan ventovieraita eikä kukaan tuntenut mua. Ne ei tiiä musta tai mun taidoista mitään. Mutta ne luulee, että mä oon hyvä englannissa. On tosi inhottavaa, kun porukka kyselee multa sanoja tunnilla "Hei sä varmaan tiiät mikä tää on.." no hei sä varmaan tiiät mikä on sanakirja, kato sieltä :D Mä en oo huono englannissa, en. Mä oon ihan keskiverto, oon opiskellut englantia jo monen monta vuotta, mutta vasta ehkä kaksi vuotta sitten kiinnostuin siitä ihan tosissani. Siitä lähtien oon harjoitellut, opetellut, harjoitellut, opetellut... Mä rakastan englantia, niin kielenä kuin maana. Mutta mä en oo siinä silti tarpeeksi hyvä. Joten mua ärsyttää ihan kauheesti, kun porukka ajattelee että mä oon siinä täydellinen ja multa voi kysellä mikä olikaan hammassärky tai joku muu sana, mitkä ei ehkä kuulu ihan sellaseen "small talk englantiin" jossa mä taas oon huomattavasti parempi :D En oo opetellut juurikaan ruumiinosia tai jotain sairastelu-sanoja. Mietin ja pähkäilin hetken, ja vastasin "toothache" ja niin vain rupesivat kynät sauhuamaan. Kiitosta ei kuulunut.
Äh, ihan sama mulle. Mä tykkään kyllä auttaa, mutta haluaisin saada vastineeksi myös jotain. Kiitoksen. Mulle se sana vaan merkitsee paljon, vaikka ymmärrän että monet ihmiset kiittää, vaikkeivät olisi kiitollisia. Mutta pelkästään se, että vaivautuu avamaan suunsa ja sanomaan kiitoksen tuo mulle hyvän mielen.
Ajattelin vielä kruunata illan katsomalla Ugly Bettyä ilman tekstejä, omaanhan mä niin huippuhyvän englannintaidon ja tekemällä supertehokkaasti jokaisen läksytehtävän englannista. Että sillee. Englantia kerrakseen.
Mites teidän maanantai?
tosi kivoja kuvia sulla blogissas ja ihan kiva ulkoasukin ! c:
VastaaPoistastarshipslove.blogspot.fi
No kiitos! :)
Poista